Alueen historiaa – Mattilan tila

Nykyisen Alakulttuuritalo Kramsun (Kramsunkatu 5) rakennuksen ja tontin historia on pitkä. Alue sijaitsee Seminaarinharjun kaakkoon viettävässä rinteessä. Rinteen laella sijaitsee jäänteet Mattilan tilasta, jonka maille Älylän kaupunginosa ja koko Jyväskylän kaupunki suurelta osin on perustettu.

Päärakennuksen vanha osa on peräisin 1870-luvulta. Pihapiirissä on myös piharakennus ja 1800-luvun lopulla keskustasta siirretty empiretalo, joka on alueen rakennuksista vanhin. Se on nykyisin vuokra-asuinkäytössä.

Mattilan talo esiintyy ensimmäistä kertaa asiakirjoissa vuonna 1577. Talo oli kuitenkin perustettu ilmeisesti jo 1539. Tila jaettiin kahtia 1600, jolloin syntyi Lahden talo Mattilan rinnalle. Jyväskylän kaupunki on perustettu Taavettilan ja Mattilan talon maille 1837.

1850-luvulla Mattilan tilan on omistanut ravintoloitsija G. H. Lindblad ja hänen aikanaan Mattila oli suosittu kaupungin säätyläisten talvinen rekiretkien kohde. Mattila siirtyi Lindbladin jälkeen kauppias Henrik Fabian Helmisen omistukseen. Helminen oli ravintoloitsija, mutta hän toimi myös kirjakauppiaana, palovakuutusmiehenä, viinakauppiaana, tehtailijana, myyntiagenttina, sanomalehden toimittajana ja Mattilan tilan maanviljelijänä.

Helmisen ajauduttua vararikkoon 1887 valmisteltiin sijainniltaan tärkeän tilan hankkimista kaupungille, mutta tilan osti lopulta itselleen valtuustoon kuulunut tukkiasioitsija Johan Andres Kramsu. Hänen veljensä runoilija Kaarlo Kramsu asusteli etenkin 1890-luvun alkupuolella Mattilan tilalla.

Maanmittausinsinööri Janne Karpio peri tilan sedältään vuonna 1900. Vuonna 1918 Karpio ja muut Kramsun perilliset möivät Mattilan tilan tehtailija Rafael Haarlalle. Tamperelainen Haarla oli värikäs henkilö ja menestyvä tehtailija, joka loi lähes tyhjästä merkittävän paperi- ja selluteollisuuteen keskittyneen teollisuusyhtymän. Haarla laaditutti arkkitehti J. Paatelalla Mattilan alueesta asemakaavaehdotuksen, jossa tilan peltoalueet on kaavoitettu tiiviisti pientalotonteiksi.

Kaupungin omistukseen

Kaupunki varautui uusien asuinalueiden tarpeeseen ja kasvatti maaomaisuuttaan ostamalla Mattilan tilan Rafael Haarlalta vuonna 1920. Kaupunki jatkoi Mattilan maiden viljelyä ja karjanpitoa 1940-luvulle saakka, ja sato käytettiin kaupungin laitoksissa.

Mattilan tilan hankinnan kanssa samaan aikaan kaupungille tuli ratkaistavaksi synnytyslaitoksen sijoituspaikka, ja laitos päätettiin sijoittaa Mattilan tilan rakennuksiin. Päärakennusta kunnostettiin ja Mattilaan rakennettiin vesijohdot ja viemäri. Mattila liitettiin hallinnollisesti kaupunkialueeseen vasta 1941.

Mattilan pihapiirissä rakennuskanta on kerroksellinen, ja siinä on tapahtunut runsaasti muutoksia. Maatalouskäyttöön liittyvät kookkaat piharakennukset on purettu 1940-luvulla ja tilan pellot rakennettu asuinalueeksi. Mm. Mattilanpellon kaupunginosa on ollut aikoinaan kirjaimelliesti Mattilan peltoa.

Alueen pää- että piharakennuksia on 1940-luvulla myös laajennettu merkittävästi. Molemmat ovat saaneet kylkeensä lisärakennukset. Rakennukset ovat osa valtakunnallisesti arvokasta kokonaisuutta, ja ennen 1940-lukua rakennetut osat on suojeltuja.

Mattilan päärakennuksessa toimi synnytyslaitos vuoteen 1954, jolloin Keski-Suomen keskussairaalaan synnytysosasto aloitti toimintansa. Vuoteen 1994 saakka rakennuksessa toimi Jyväskylän kaupungin Kyllön vuodeosasto (kunnalliskoti). Sen jälkeen Mattilan päärakennus on ollut vuokrattuna psykiatristen potilaiden tuetun asumisen palveluiden tuottavien yritysten käyttöön. Vuoteen 2021 saakka yhteisöasumispalvelujen tarjoamista jatkoi Jyväskodit Oy, jolla oli käytössään myös pitkä piharakennus.

Ja nyt rakennus sekä sen pihapiiri on matalan kynnyksen kulttuuritoiminnan käytössä. Yläkulttuuri ry kirjoittaa oman lukunsa talon ja tilan historiaan.

Tämän historiikin lähteenä on käytetty Älylän asemakaavaselostusta 18.4.2023. Lataa koko seloste täältä (PDF).